Älylaitteen tietoturva 2025: miksi sisäänrakennettu suoja ei riitä

Luottamus laitteiden omaan suojaan kasvaa

Moni suomalainen huokaisee helpotuksesta, kun puhelin tai tabletti ilmoittaa ”suojattu”. DNA:n tänä keväänä julkaistun Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen mukaan jo 35 prosenttia kansalaisista luottaa siihen, että laitteen oma tietoturva riittää arjen vaaroja vastaan. Asiantuntija Jesse Kieksi pitää näitä lukuja huolestuttavina: ”Sisäänrakennettu suoja kattaa vain osan uhkista. Huijaukset tulevat yhä useammin viestien, QR-koodien ja selain­pinnit­ettyjen sivujen kautta.”

Silti luottamus kasvaa. Kun Applen App Store tuntuu tiukasti valvotulta ja Androidissa Googlen Play Protect ilmoittaa viruksista, moni sortuu passiivisuuteen. Yle kuitenkin muistuttaa, että esineiden internetin laitteet – valvontakamerat, äly­ovikellot ja jääkaapit – jäävät usein täysin ilman päivityksiä, vaikka ne muodostavat aukon kodin verkkoon.

Tutkimuksen tärkeimmät havainnot

DNA:n tutkimus kartoitti 1 019 vastaajan näkemyksiä 24.–28. maaliskuuta 2025. Yli puolet kokee tietoturvan ”kaikkia koskettavaksi” ja tärkeämmäksi kuin vuotta aiemmin. Silti erillistä tietoturvasovellusta käyttää vain 35 prosenttia, kun vuosi sitten luku oli 40. Pudotus näkyy etenkin nuorten ja pienituloisten ryhmissä.

Kyselystä paljastui myös paradoksi: mitä enemmän vastaaja käyttää tekoälyä, sitä vähemmän hän luottaa omaan kykyynsä tunnistaa huijauksia. Tekoälyllä muokattu kieli ja kuvamanipulaatiot hämärtävät valheen rajoja, minkä vuoksi perinteinen ”katso linkin osoite”-ohje ei enää riitä.

Taloustilanteen vaikutus tietoturvapäätöksiin

Inflaatio painaa kotitalouksia. Joka kolmas vastaaja kokee tietoturvapalvelut liian kalliiksi – osuus on noussut seitsemän prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. DNA:n analyytikoiden mukaan huijaukset iskevät juuri talous­ahdingon keskelle: tarjotaan valheellisia pikavippejä, työhakemuksia tai helpotusta laskuihin.

Kun kukkaronnyörit kiristyvät, tietoturva jää helposti ”sitten kun” -listalle. Ykkös-Lohjan viime talvena tekemä juttusarja perheiden digiarjesta kuvasi, kuinka ohjelmistolupien uusiminen lykkääntyy, mutta samalla kodin laitteiden määrä kasvaa. Ensi- vai toissavuotinen virustorjunta-paketti unohtuu reitittimen takanurkkaan.

Huijausyritykset kehittyvät tekoälyn myötä

Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsaukset kertovat ilmiöstä nimeltä quishing – QR-koodeilla tehtävä tietojenkalastelu. Rikollinen liimaa väärän koodin konsertti­julisteeseen tai parkkiautomaattiin, ja käyttäjä syöttää korttitietonsa huomaamattaan.

Tekoäly vauhdittaa trendiä. Generatiivinen AI tuottaa sujuvaa suomea, nappaa logot yritysten sivuilta ja haalennuttaa varoitus­signaalit. Lopputulos näyttää viralliselta mobiili­maksulta – kunnes tili tyhjenee. ”AI madaltaa kynnystä, koska huijarin ei tarvitse osata koodata”, Kieksi kiteyttää.

Apple- ja Android-käyttäjien erot riskikartalla

iOS-ekosysteemi rajoittaa sovellusten oikeuksia, ja App Store on tarkasti moderoitu. Tämä luo turvallisuuden harhan: käyttäjä voi silti vahingossa hyväksyä haitta­laajennuksen selaimeen tai kirjautua väliin ujuttautuneelle sivulle.

Androidissa hajautettu jakelumalli nostaa riskejä, mutta toisaalta käyttöjärjestelmä tarjoaa laajempia suojaus­asetuksia virustorjunta-sovelluksille. Yleis­luottamus on silti molemmissa leireissä yhtä korkeaa, mikä näkyy tutkimuksen luvuissa. Todellinen turvataso ratkaistaan käyttäjän valinnoilla, ei logolla.

Kuusi askelta parempaan suojaan

Moni kokee tietoturvallisen arjen abstraktiksi tavoitteeksi. Todellisuudessa se rakentuu pienistä teoista, joilla vahvistat jokaisen laitteen suojauksia yli valmistajan oletusten.

– Päivitä laitteet ja sovellukset heti, kun ilmoitus ilmestyy
– Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA) käyttöön kaikissa palveluissa
– Asenna arvostettu tietoturvasovellus myös puhelimeen ja tablettiin
– Suojaa kotiverkko asiakas-reitittimeen integroidulla palomuurilla
– Älä skannaa tuntemattomia QR-koodeja tai avaa pikaviesti­linkkejä
– Luo lapsille erilliset, rajoitetut käyttäjäprofiilit koulun ja vapaa-ajan sovelluksille

Miten operaattorit vastaavat huoleen

Teleoperaattorit ovat kääntäneet kurssin ja tuoneet tietoturvan liittymäpakettien ytimeen. DNA Huoleton sisällyttää selain­suojauksen hintaan, ja lisenssi laajempaan DNA Digiturvaan maksaa vähemmän kuin keskimääräinen kahvilakäynti. Strategiana on madaltaa kynnystä ja kuitata palvelu kuukausi­maksuun.

Kokonaisuus hyödyttää sekä yhtiöitä että käyttäjiä: jos huijaukset vähenevät, asiakas jää vähemmän laskuttamaan asiakaspalvelua, ja maine pysyy kirkkaana. Kilpailijat seuraavat perässä, sillä tietoturva alkaa erottua yhtä merkittävästi kuin datakatot vuosikymmen sitten.