Suomalaiset seuraavat aktiivisuuttaan, untaan ja muita hyvinvoinnin mittareita yhä useammin puhelimilla, älykelloilla ja aktiivisuusrannekkeilla. Samsungin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista hyödyntää ainakin joitakin laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja, ja kiinnostus korostuu etenkin naisten sekä nuorten aikuisten keskuudessa. Tietojen tarkastelu ei jää pelkäksi numeroiden selailuksi, sillä 61 prosenttia vastaajista arvioi seurannan motivoivan heitä fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin.
Tulokset kertovat siitä, että hyvinvointidata on hiljalleen muuttunut teknisestä lisäominaisuudesta tavalliseksi osaksi arkea. Askelmäärät, unen kesto, leposyke ja harjoitusten kuormitus kulkevat mukana työmatkoilla, lenkkipoluilla ja kotisohvalla. Samalla käyttäjä voi verrata päiviä toisiinsa ja huomata muutoksia, jotka muuten jäisivät helposti kiireen keskellä huomaamatta.
Nuoret seuraavat aktiivisimmin
Nuoret aikuiset hyödyntävät laitteidensa keräämiä tietoja selvästi vanhempia ikäryhmiä useammin. Alle 35-vuotiaista vain 30 prosenttia ilmoitti, ettei käytä hyvinvointitietoja lainkaan, kun 35–55-vuotiaiden joukossa vastaava osuus oli 36 prosenttia. Yli 56-vuotiaista tietoja jätti hyödyntämättä 44 prosenttia vastaajista.
Ikäryhmien erot voivat liittyä osittain siihen, että nuoremmat käyttäjät ovat tottuneet tarkastelemaan arkeaan sovellusten ja erilaisten digitaalisten palvelujen kautta. Harjoitukset tallennetaan, päiväkohtaisia tuloksia vertaillaan ja saavutuksia jaetaan myös ystäville tai liikuntayhteisöihin. Hyvinvoinnin seuranta solahtaa tällöin luontevasti osaksi muuta puhelimen käyttöä.
Nuorten kiinnostus näkyy myös siinä, miten voimakkaasti seurannan koetaan kannustavan liikkumaan. Alle 35-vuotiaista 69 prosenttia arvioi hyvinvointitietojen motivoivan heitä fyysiseen aktiivisuuteen ainakin jonkin verran. Tulos on selvästi koko vastaajajoukon lukemaa korkeampi.
Motivaatio voi syntyä hyvin pienistä havainnoista. Päivittäinen askeltavoite saattaa kannustaa iltakävelylle, ja pitkän paikallaanolon ilmoitus voi muistuttaa nousemaan työpöydän äärestä. Toiselle tärkein tieto löytyy unen määrästä, kun taas joku seuraa sykettä, palautumista tai harjoittelun säännöllisyyttä.
Naiset hyödyntävät tietoja enemmän
Kyselyssä nousi esiin myös ero naisten ja miesten välillä. Miehistä 42 prosenttia kertoi, ettei hyödynnä mitään laitteidensa keräämiä hyvinvointitietoja, mutta naisilla vastaava osuus jäi 35 prosenttiin. Naiset näyttävät siten ottavan hyvinvointimittarit hieman miehiä useammin osaksi päivittäisiä valintojaan.
Ero näkyi samalla seurannan motivoivassa vaikutuksessa. Naisista 64 prosenttia koki hyvinvointitietojen kannustavan fyysiseen aktiivisuuteen vähintään jossain määrin, kun miehistä näin arvioi 57 prosenttia. Lukemat eivät kerro yksittäisen käyttäjän liikuntamääristä, mutta ne kuvaavat sitä, kuinka hyödylliseksi seuranta eri ryhmissä koetaan.
Hyvinvointitiedot voivat auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, joka ei aina näy yhden päivän tai yhden harjoituksen perusteella. Useamman viikon tiedot voivat paljastaa, että arkiliikunta vähenee kiireisinä työpäivinä tai että lyhyeksi jäänyt uni näkyy seuraavan päivän aktiivisuudessa. Säännöllinen seuranta voi myös tehdä kehityksestä näkyvää silloin, kun muutos tuntuu muuten hitaalta.
Samsung Suomen maajohtaja Mika Engblom arvioi, että käyttäjä voi tietojen avulla tarkastella aktiivisuuden lisäksi esimerkiksi unta ja sykevälivaihtelua. Hänen mukaansa laitteiden yhteistoiminnalla pyritään tekemään seurannasta mahdollisimman vaivatonta. Puhelimen rinnalla käytettävät älykellot voivat kerätä tietoa myös silloin, kun puhelin ei ole jatkuvasti mukana.
Numerot eivät kerro kaikkea
Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden esittämät tulokset voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden lukeminen vaatii myös malttia. Kuluttajalaitteet arvioivat esimerkiksi askelia, energiankulutusta ja harjoituksen kuormittavuutta antureiden sekä valmistajien omien laskentamallien avulla. Tuloksia kannattaa siksi tarkastella ennen kaikkea kehityssuuntina eikä täydellisen tarkkoina lääketieteellisinä mittauksina.
Yksittäinen huonoksi tulkittu yö tai tavallista matalampi aktiivisuuspäivä ei vielä kerro hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Pidemmän ajan seuranta voi tarjota hyödyllisempää tietoa, koska silloin satunnaiset poikkeamat eivät korostu samalla tavalla. Tärkeäksi nousee myös käyttäjän oma kokemus siitä, miltä kehossa ja mielessä tuntuu.
Hyvinvointidatan määrä kasvaa helposti suureksi, sillä uudet kellot ja sovellukset tarjoavat aiempaa yksityiskohtaisempia mittareita. Käyttäjä voi saada tietoa muun muassa unen vaiheista, leposykkeestä, harjoitusalueista, stressitasosta ja palautumiseen liittyvistä muutoksista. Kaikkia lukemia ei silti tarvitse seurata yhtä tarkasti, vaan hyödyllisintä voi olla valita muutama omaan arkeen sopiva mittari.
Oma arvio voi olla optimistinen
Samsungin tutkimuksessa 69 prosenttia suomalaisista arvioi fyysisen aktiivisuutensa vähintään keskitasoiseksi. Tulos antaa myönteisen kuvan suomalaisten omasta käsityksestä, mutta oma arvio ja liikuntasuositusten täyttyminen eivät tarkoita aivan samaa asiaa. Ihminen voi kokea liikkuvansa melko paljon, vaikka viikoittainen kokonaisuus jäisi suositeltua vähäisemmäksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa liikunnan ja urheilun tasa-arvoa käsittelevässä raportissa naisten ja miesten erot kuvattiin aikuisten kohdalla verrattain pieniksi. Käyttäjän toimittamien taustatietojen mukaan 61 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä liikkuu viikoittain suositusten mukaisesti. Samsungin kyselyssä esiin noussut naisten suurempi kiinnostus hyvinvointitietoihin asettuu samaan suuntaan, vaikka tutkimusten mittarit ja kysymyksenasettelut eivät ole keskenään täysin samoja.
UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksessa 18–64-vuotiaille suositellaan vähintään kaksi tuntia ja 30 minuuttia reipasta liikkumista viikossa. Saman terveyshyödyn voi saavuttaa vähintään tunnilla ja 15 minuutilla rasittavaa liikuntaa, ja vaihtoehtoja voi myös yhdistellä. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Suositus huomioi varsinaisten liikuntaharjoitusten lisäksi myös kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen. Jokainen liikuntakerta ei siten tarkoita juoksulenkkiä, kuntosalia tai ohjattua harjoitusta. Portaat, kävelymatkat, pihatyöt ja lyhyet taukoliikkeet voivat kasvattaa päivän aktiivisuutta yllättävän paljon.
Seuranta voi muuttaa rutiineja
Hyvinvointitietojen keskeinen hyöty ei välttämättä synny yhdestä tarkasta lukemasta. Suurempi vaikutus voi tulla siitä, että seuranta muistuttaa käyttäjää tämän omista tavoitteista päivä toisensa jälkeen. Näkyvä palaute tekee liikkeestä, levosta ja palautumisesta helpommin hahmotettavia.
Tavoitteiden tulisi silti olla realistisia ja joustavia. Joka päivä ei tarvitse rikkoa omaa askelennätystä, eikä harjoitusmäärää kannata kasvattaa vain siksi, että sovellus näyttää keskeneräistä tavoiterengasta. Seurannan olisi hyvä tukea hyvinvointia ilman, että numeroista syntyy ylimääräistä painetta.
Kevyt tavoite voi toimia paremmin kuin suuri elämäntaparemontti. Käyttäjä voi aloittaa esimerkiksi lisäämällä yhden kävelyn viikkoon tai katkaisemalla pitkän istumisjakson muutaman kerran työpäivän aikana. Sovellus tai kello tekee muutoksen näkyväksi, mikä voi vahvistaa tunnetta siitä, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä.
Teknologia kulkee mukana
Puettavien laitteiden kehitys on tehnyt mittaamisesta aiempaa huomaamattomampaa. Kello voi tallentaa harjoituksen, sykkeen ja unen ilman, että käyttäjän täytyy kirjata jokaista tietoa käsin. Uusissa malleissa itsenäinen mobiiliyhteys voi lisäksi mahdollistaa puhelut ja tiettyjen verkkopalvelujen käytön ilman mukana kulkevaa puhelinta.
Samsung esitteli heinäkuussa 2026 Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -älykellot, jotka jatkavat valmistajan hyvinvointi- ja aktiivisuustoimintojen kehittämistä. Suomen kampanjatietojen mukaan laitteisiin on tarjolla myös mobiiliyhteydellä varustettuja versioita, ja mallien myynti käynnistyy elokuussa. Laitteet ovat yksi esimerkki siitä, kuinka hyvinvointiseuranta yhdistyy yhä tiiviimmin tavallisiin viestintä- ja älypuhelinpalveluihin.
Teknologian helppous ei kuitenkaan yksin ratkaise sitä, kuinka paljon ihminen liikkuu. Laitteen pitää sopia käyttäjän arkeen, ja sen tuottaman tiedon täytyy tuntua ymmärrettävältä sekä hyödylliseltä. Muuten älykello voi päätyä muutaman viikon jälkeen laatikkoon, vaikka sen ominaisuudet olisivat kuinka laajat.
Näin tiedoista saa enemmän irti
Hyvinvointidatan hyödyntäminen ei vaadi kaikkien mittareiden jatkuvaa tarkkailua. Käyttäjä voi saada selkeämmän kuvan omasta arjestaan, kun hän keskittyy muutamaan helposti ymmärrettävään kokonaisuuteen. Samalla tuloksia kannattaa verrata ensisijaisesti omaan aiempaan tasoon eikä muiden ihmisten suorituksiin.
- Valitse yksi tai kaksi tärkeää mittaria, kuten päivittäiset askeleet ja unen kesto.
- Tarkastele kehitystä useamman viikon ajalta yhden päivän sijaan.
- Aseta tavoitteet lähtötason mukaan ja kasvata niitä vähitellen.
- Huomioi myös kevyt arkiliike, palautuminen ja istumisen tauottaminen.
- Suhtaudu laitteiden lukemiin arvioina, älä diagnooseina.
- Hakeudu terveydenhuollon ammattilaiselle, jos mittaustulokset tai oireet herättävät huolta.
Hyvä seuranta mukautuu elämäntilanteeseen. Kiireisen viikon tavoite voi olla levon lisääminen, kun taas lomalla huomio voi siirtyä ulkoiluun ja pidempiin kävelyihin. Tiedon arvo syntyy lopulta siitä, auttaako se tekemään arjessa sopivia ja kestäviä valintoja.
Tutkimus selvitti digitaalista arkea
Norstat toteutti kyselyn Samsungin toimeksiannosta 18. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2026 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1 004 vähintään 18-vuotiasta suomalaista, ja siinä selvitettiin digitaalista käyttäytymistä sekä asenteita hyvinvointitietoja, elektroniikkatuotteita ja tekoälyä kohtaan. Tuloksia on syytä tulkita kyselyvastauksina, jotka kuvaavat osallistujien omia kokemuksia ja arvioita.
Kysely osoittaa silti selvästi, että hyvinvoinnin mittaaminen kiinnostaa jo suurta osaa suomalaisista. Kiinnostus on voimakkainta nuorilla aikuisilla ja naisilla, jotka myös kokevat seurannan motivoivan liikkumaan muita ryhmiä useammin. Laitteiden merkitys saattaa vahvistua edelleen, kun niiden keräämä tieto tarkentuu ja sovellukset oppivat esittämään tulokset entistä ymmärrettävämmin.
Pienet tiedot voivat johtaa suurempiin muutoksiin
Hyvinvointidata ei liikuta ketään yksin, mutta se voi tehdä arkisesta aktiivisuudesta näkyvää. Kello tai puhelin voi muistuttaa kävelystä, levosta ja säännöllisyydestä juuri silloin, kun omat rutiinit ovat unohtumassa. Suomalaisille seuranta näyttää olevan yhä useammin käytännöllinen kannustin eikä vain kiinnostava tekninen ominaisuus.
Tietolähteet
Samsungin Norstatilla teettämän kyselytutkimuksen tiedot ja tutkimuskuvaus, aineisto kerätty 18.5.–1.6.2026, vastaajia 1 004.
UKK-instituutti: Aikuisten liikkumisen suositus. Suositukseen kuuluu vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikkumista viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kahdesti viikossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2025 -raporttia käsittelevä julkaisu.
Samsung Suomi: Galaxy Watch Ultra2- ja Galaxy Watch9 -mallien Suomen kampanjaehdot ja saatavuustiedot.
Mobiili.fi: Samsung Galaxy Watch9- ja Galaxy Watch Ultra2 -mallien julkistus 22.7.2026.
