Internet tuli osaksi arkeamme – nyt on mobiilisovellusten vuoro

Olemme saaneet nauttia suomalaisissa kodeissamme netistä jo yli 30 vuotta. Sinä aikana netin käyttö on laajentunut sekä käyttötarkoituksensa että käyttäjiensä puolelta. Suomi on lähes 100 % talouksiensa puolesta jo netissä. Internet ja sen tuomat palvelut ovat siis tulleet osaksi arkeamme, mutta teknologien kehitys ei ole jäänyt siihen. Aivan kuten Nettikasinot.tv esittelee meille uusia kasinopelisivustoja ja niiden palveluita, netti ja mobiilisovellukset tuovat arkeemme päivä päivältä enemmän palveluita, miten se muuttaa ja miten se on jo muuttanut arkeamme?

Kotona vai sittenkin kauppaan?

Viime vuonna eniten uusia yrityksiä Suomeen syntyi erilaisiin lähettitarpeisiin. Suomessa voitkin tilata kotiin niin ruoat, ruokatarvikkeet, huonekalut kuin myös rautakaupan ruuvit ja mutterit. Kun vielä monelle on mahdollistettu etätyö, tarkoittaa tämä sitä, että meidän ei ole välttämätöntä enää lähteä kotoa? Tämä ja se verkkokaupan todellinen läpimurto ovat olleet määritteleviä tekijöitä sille, että kaupunkien keskustat ovat käännekohdassa: hiljenevätkö ne kokonaan, vai keksitäänkö vanhojen kauppaliikkeiden ja pankkien tiloihin uudenlaista toimintaa, joka on niin aktivoivaa, että nämä koteihin jääneet kaupunkilaiset lähtisivät uudelleen liikkeelle, eivätkä vain lataisi uusia sovelluksia älypuhelimeensa.

Miksi juuri mobiili on nyt avainasemassa?

Mobiilisovellusten nousu ei ole sattumaa, vaan se heijastelee inhimillistä tarvetta nopeuteen, helppouteen ja personointiin. Ihmiset voivat puhua vastuullisuudesta ja omista tarpeistaan ja mielipiteistään, mutta yllättävän usein todellinen käyttäytyminen on puheiden vastakohta, aivan kuten ollaan Suomessa nähty Tullin tilastoista liittyen vaikkapa Kiinasta ostettujen pakettien määrään viime vuosina.

Älypuhelin kulkee mukana kaikkialla, jolloin sovellukset voivat olla jatkuvasti läsnä käyttäjän elämässä. Tämä on avannut yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia luoda syvempiä, vuorovaikutteisempia asiakassuhteita. Sovellus ei ole enää pelkkä digitaalinen käyntikortti, vaan kriittinen osa liiketoiminnan ekosysteemiä. Todellisuudessa kuitenkin vain harvat asiakkaat haluavat tätä syvällisempää asiakassuhdetta. Otetaan esimerkiksi kauppojen sovellukset: ne sisältävät paljon kaikenlaista, mutta suurin mielenkiinto kuitenkin käyttäjillä kohdentuu tarjouksiin, tämä koska kauppojen sovellusten muut osat, kuten reseptit – ovat varsin pieniä kokonaisuuksia, eivätkä oikeasti tarjoa lisäarvoa, ainakaan vielä. Tietotekniikka, sovellukset mahdollistavat entistä laajemmat sovellusalustat, ja kauppaketjujen pitää arvostaa enemmän myös näitä oheispalveluitaan.

Sovellusten etuja verrattuna perinteisiin verkkosivuihin ovat usein parempi käyttökokemus, mahdollisuus hyödyntää laitteen natiiviominaisuuksia (kuten kameraa, GPS:ää ja ilmoituksia) sekä pääsy käyttäjän arkeen reaaliaikaisesti. Esimerkiksi kuntaliitot ja muut julkiset toimijatkin ovat tunnistaneet, että sovelluksilla voi esittää tärkeimmän tiedon nopeasti ja käyttäjäystävällisesti pienessä ruudussa, verrattuna täysimittaiseen verkkopalveluun, ja osa kunnista on ottanut mobiiliteknologian ja sovellukset käyttöön mm. vieraslajien torjunnassa.

Arkipäivän mullistajat: Suosituimmat sovelluskategoriat

Kun tarkastellaan sovelluskauppojen lataustilastoja, on helppo huomata, mitkä kategoriat hallitsevat markkinoita. Vaikka sovellusten kirjo on laaja, muutamat alueet nousevat ylitse muiden.

Pelaaminen on ehdoton ykkönen. On arvioitu, että pelisovellukset muodostavat yli 40 prosenttia kaikista sovellusten latauksista. Tästä on osoituksena jo Tetris 1990-luvulta ja myöhemmät jättimenestykset, kuten Candy Crush ja Among Us. Pelit tarjoavat nopean pakopaikan arjesta ja ovat usein suunniteltu koukuttaviksi. Pelaaminen on myös kasvanut sieltä 80-luvulta alkaen kattaen nykyään kaikki ikäryhmät ja sukupuolet. Siitä on tullut aikuistenkin parissa täysin hyväksytty ajanviete, ja on kyse seikkailu, rahapeli tai urheilupeleistä, niitä pelataan niin työmatkoilla, kotona mainostauoilla ja jopa matkustettaessa ympäri maailmaa – sillä suurin osa peleistä ovat pelattavissa aina ja joka paikassa, missä puhelin vain pääsee verkkoon (osa peleistä toimii kylläkin myös ilman verkkoyhteyttä).

Toinen merkittävä alue on sosiaalinen media ja viestintä. Vaikka monet sovellukset toimivatkin selaimessa, niiden mobiilisovellusversiot ovat usein ensisijainen kanava. YouTuben, Facebookin, Instagramin ja TikTokin kaltaiset palvelut keräävät Suomessakin miljoonia viikkokäyttäjiä, ja nuoremmille ikäpolville ne ovat keskeisiä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Sosiaalisesta mediasta on tullut myös monelle työpaikka, ja yrityksille uusia markkinointikanavia asiakkaiden kanssa keskusteluille. Sosiaalinen media on todellakin saavuttanut aivan uudenlaisen tason mobiiliaikakauden kautta, jonka merkitystä emme edes vielä tiedä – se nähdään sitten tutkimuksissa jossain vaiheessa tulevaisuudessa, kun meistä aika on jo jättänyt.

Lisäksi taloudenhallinta ja maksaminen ovat siirtyneet pysyvästi mobiiliin. Sovellukset kuten MobilePay, Pivo, Apple Pay ja Google Pay ovat tehneet lähimaksamisesta ja rahan siirtämisestä helppoa ja nopeaa, syrjäyttäen perinteisiä maksutapoja. Siinä missä käteinen raha alkaa olla monessa kaupassa jo lähes historiaa, on älypuhelimella maksaminen jokapäiväistä kauraa niin erikoisliikkeissä kuin tavallisissa ruokakaupoissa. Tavallisissa ruokakaupoissa on myös nykyään nähtävissä, kuinka kaupan omat työntekijät ovat kärryjen kanssa liikkeellä kaupoissa. Nämä työntekijät keräävät niitä tilauksia joita Wolt ja muut sovellukset syytävät kauppaan juuri niiltä asiakkailta, jotka ovat päättäneet olla sinä päivänä lähtemättä minnekään – nykyaikainen digitalisaatio mahdollistaa etätyöt ja sitä tukevien asioiden saamisen (kuten ruoan) suoraan kotiin.

Entäs tietoturva ja monimuotoisuus: Kehityksen haasteet

Mobiilisovellusten kehitys ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Kehittäjät kohtaavat jatkuvasti haasteita, jotka liittyvät alustojen monimuotoisuuteen, käyttökokemukseen ja erityisesti tietoturvaan. Todella iso osa käyttäjistä nimittäin eivät halua asentaa minkäänlaista tietoturvasovellusta puhelimeensa, ettei se vain hidasta puhelimen käyttöä tai tuo jotain uusia opeteltavia asioita.

Erilaiset laitteet ja käyttöjärjestelmät, kuten iOS ja Android, vaativat usein erilaisia toteutustapoja. Vaikka monialustaiset kehitystyökalut, kuten React Native ja Flutter, ovat helpottaneet työtä, natiivitoteutukset ovat edelleen valttia parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi. Toisaalta, käyttökokemus on kaiken A ja O; käyttäjät odottavat sulavaa navigointia ja responsiivista toimintaa. Huono käyttökokemus voi johtaa siihen, että sovellus poistetaan laitteelta vain yhden käyttökerran jälkeen. Näin on käynyt monissa tietoturvasovelluksissa.

Tietoturva on noussut entistä tärkeämmäksi huolenaiheeksi. Kun mobiilisovellukset käsittelevät yhä arkaluontoisempia tietoja, kehittäjien on varmistettava, että käyttäjien henkilökohtaiset tiedot ovat suojattuja ja sovellukset kestävät kyberhyökkäyksiä. Luottamus on digipalveluiden käytön perusta.

Isompi ongelma tietoturvalle on kuitenkin nykyajan tekoäly, ja sen mahdollistavat deepfake-ratkaisut ja tuotetut artikkelit. Jokaisen netissä liikkuvan ja siellä videoita katselevan ja uutisia lukevan on omattava nykypäivänä entistä paremmat medianlukutaidot. Valitettavasti näitä ei ole opetettu koulussa, eikä taideta vielä tänäkään päivänä tarpeeksi opetella. Tekoälyn mahdollisuudet ovat pohjimmiltaan hyvät ja se on auttanut arjessa ja töissä, mutta toisaalta se on tuonut markkinoille mahdollisuuksia, joita käyttävät tahot, jotka haluavat rahamme.

Tulevaisuudessa tekoäly vain jatkaa etenemistään: erilaiset integraatiot muihin järjestelmiin, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus, no-code kehitys, 5G ja reunalaskenta…. tekoäly on jo nyt paljossa mukana, ja jatkossa entistä laajemmin. Ja me useimmiten haluamme sitä.

Entäs ne sovellukset sitten?

Mobiilisovellukset eivät ole enää pelkkä trendi, vaan ne ovat kietoutuneet niin syvälle elämäämme, että niitä on vaikea ajatella poiskaan. Ne ovat tehneet arjesta jouhevampaa, tehokkaampaa ja personoidumpaa, ja niiden rooli tulee vain kasvamaan tulevaisuuden tekoälyn ja uusien teknologioiden myötä. Vaikka itse käyttäisit älypuhelintasi mahdollisimman vähän, on se jo muovannut arkeasi. Kokeile, pystytkö olemaan yhden päivän viikossa ilman älypuhelintasi? Digital detox ei ole paha asia, se on jotain mitä jokaisen kannattaisi välillä kokeilla.