Joka kolmas suomalainen kokee puhelimen laskemisen pois kädestä vaikeana. Luku on pysäyttävä, ja se kertoo kasvavasta tarpeesta pohtia omaa suhdettaan digilaitteisiin. Teknologia on tuonut elämäämme ennennäkemättömän määrän hyötyjä, mutta samalla se on luonut uudenlaisia haasteita, erityisesti keskittymisen ja vapaa-ajan hallinnan saralla. DNA:n tuoreen Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen tulokset maalaavat kuvaa kansasta, joka tiedostaa ruutuajan haitat, mutta kamppailee irrottautumisen kanssa.
Netin ja puhelimen äärellä vietettyä aikaa kertoo rajoittavansa jo 27 prosenttia suomalaisista, mikä on merkittävä, peräti viiden prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vaikka digitaalisuus helpottaa elämäämme monin tavoin, kuten asioiden hoitamisessa ja yhteydenpidossa, näyttää siltä, että raja hyötykäytön ja koukuttavan ajanvietteen välillä hämärtyy yhä useammin.
Keskittymiskyvyn koetuksella: Nuoret aikuiset erityisen haavoittuvaisia
Jatkuvan digitaalisten laitteiden käytön koettiin haittaavan keskittymistä 42 prosentin mielestä kyselyyn vastanneista. Irtautuminen netin ääreltä tuotti vaikeuksia 41 prosentille, ja puhelimen poislaskeminen tuntui vaikealta 35 prosentille vastaajista. Nämä luvut osoittavat, että digitaalinen väsymys ja keskittymiskyvyn pirstaloituminen ovat todellisia ilmiöitä suomalaisten arjessa.
Erityisesti 25–34-vuotiaat tuntevat, että digilaitteet häiritsevät heidän keskittymistään. Tämä ikäryhmä on usein työelämän ja perhe-elämän ruuhkavuosissa, joissa keskittymiskykyä tarvitaan kipeästi. Sen sijaan nuorimmasta ikäluokasta, 16–24-vuotiaista, löytyy kaikkein aktiivisimmat puhelimen ja netin käytön rajoittajat. Vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck DNA:lta huomauttaa, että nuorempien runsas viihtymiskäyttö (sarjat, sosiaalinen media) voi selittää tämän. He saattavat tiedostaa haitat nopeammin ja pyrkiä korjaaviin toimenpiteisiin.
On hyvä muistaa, että digilaitteiden käyttö ei ole mustavalkoista. Niiden avulla hoidetaan välttämättömiä asioita ja pidetään yllä sosiaalisia suhteita. Kaikki ruutuaika ei ole turhaa tai pahasta. Tärkeintä on löytää tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen käyttö, jota muun muassa DNA:n järjestämä Älyvapaapäivä pyrkii kannustamaan.
Vapaa-aikaa ruutujen sijaan: Muu ajanviete suosituin rajoituskeino
Kun suomalaiset pyrkivät rajoittamaan digilaitteilla viettämäänsä aikaa, valtaosa kääntyy muunlaisen ajanvietteen puoleen. Peräti 60 prosenttia rajoittajista kertoo korvaavansa ruutuaikaa muulla tekemisellä. Tämä keino on kasvanut eniten suosiotaan edellisvuodesta, mikä viestii pyrkimyksestä aitoihin, fyysisiin ja läsnäoleviin kokemuksiin.
Muut suositut tavat digielämän hallintaan liittyvät puhelimen äänettömänä pitämiseen osan päivästä sekä ruutuajan rajoittamiseen ennen nukkumaanmenoa. Unen laadun tiedostettu merkitys ja pyrkimys tyhjentää mieli ennen lepoa heijastuvat näissä valinnoissa.
Vilhelmiina Wahlbeckin mukaan erityisesti alle 35-vuotiaat ovat lisänneet muunlaista ajanvietettä elämäänsä. Tämä saattaa heijastaa nuorempien sukupolvien tapaa käyttää puhelinta pääasiassa viihtymiseen ja sosiaaliseen mediaan. Vanhemmassa ikäluokassa (yli 55-vuotiaat) rajoittamistarpeen kokee vain 16 prosenttia, mikä voi johtua erilaisista käyttötottumuksista – lineaarisen television katselu ja perinteiset puhelut ovat yhä merkittävässä roolissa.
Digitaalisen elämän kehitys ei pysähdy. Tutkimukseen osallistuneet uskovat, että älypuhelimen käyttö esimerkiksi maksamiseen sekä kodin etävalvontaan ja -hallintaan tulee kasvamaan seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä korostaa entisestään tarvetta tietoiselle ja tasapainoiselle laitteiden käytölle.
Passiivista selausta ja tarvetta digitaitoihin
Sosiaalisen median käyttö Suomessa on pääosin passiivista. Alle kymmenesosa vastaajista julkaisee itse aktiivisesti, ja 42 prosenttia myöntää julkaisevansa vain vähän ja seuraavansa lähinnä muiden julkaisuja. Tämä passiivinen selaaminen saattaa olla yksi tekijä siinä, miksi puhelimen ääreltä on vaikea irrottautua – jatkuva muiden elämien seuraaminen ja tietovirta luovat helposti illuusion välttämättömyydestä.
Hyvien digitaitojen merkitys korostuu, kun pyritään järkevään älylaitteiden käyttöön. DNA onkin yhdessä Plan International Suomen kanssa luonut digitaitojen pelikortit. Ne on suunniteltu tukemaan digitaitojen harjoittelua kouluissa ja muissa nuorten ryhmissä. Wahlbeck korostaa, että nuorilla on oltava riittävät taidot laitteiden turvalliseen ja fiksuun käyttöön, sillä nuorten osaamistaso vaihtelee.
Pelikortit ovat olleet menestys: niitä on jaettu jo lähes 5 500 pakkaa, ja opettajien palautteen perusteella ne ovat tavoittaneet yli 57 000 oppilasta. Tämä panostus nuorten digitaitoihin on tärkeä askel kohti digitaalisesti tasapainoisempaa tulevaisuutta.
Suosituimmat tavat rajoittaa puhelimen ja netin käyttöä:
- Korvaaminen muunlaisella ajanvietteellä (60 % rajoittajista)
- Puhelimen pitäminen äänettömällä osan päivästä
- Puhelimella vietetyn ajan rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa
- Sovellusten ilmoitusten poiskytkeminen tai rajoittaminen
- Puhelimen jättäminen kokonaan toiseen tilaan tai pois saatavilta tiettyinä aikoina
Älyvapaapäivä muistuttaa tasapainosta
Älyvapaapäivää vietetään tänä vuonna marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Se on muistutus siitä, että meillä on valta päättää omasta ruutuajastamme. Tavoitteena on parkkeerata älylaitteet edes hetkeksi ja pohtia omaa suhdettaan niihin. Kyselyn huolestuttavat tulokset korostavat, kuinka tarpeellinen tällainen päivä on. Kyse ei ole teknologian kieltämisestä, vaan siitä, että löydämme tasapainon digitaalisen ja fyysisen elämän välillä. Se on pieni irtiotto, joka voi tarjota uusia näkökulmia ja auttaa tunnistamaan ne hetket, jolloin puhelin koukuttaa liikaa. Kun tiedostamme ongelman, on helpompi ryhtyä toimeen.
Yksi kommentti artikkeliin ”Kun puhelin koukuttaa: Digivapauden kaipuu kasvaa Suomessa”