Suomen rahapelipolitiikka elää keskellä erikoista murrosta. Fyysisiä rahapeliautomaatteja on vähennetty jo vuosien ajan, ja niiden näkyvyys tavallisissa kaupoissa on pienentynyt selvästi. Samaan aikaan teknologia on tuonut nopeat rahapelit suoraan suomalaisten koteihin, mökeille ja puhelimiin.
Vuoden 2027 rahapelilaki tekee tästä muutoksesta myös poliittisesti näkyvän. Vedonlyönti ja verkon kasinopelit avataan kilpailulle juuri silloin, kun perinteisten pelikoneiden asema on heikentynyt. Suomessa siirrytään pelikoneiden valvonnasta entistä enemmän pelitilien valvontaan.
Pelikone oli suomalainen erityispiirre
Rahapeliautomaatit olivat pitkään poikkeuksellisen tavallinen näky Suomessa. Pelaaminen sijoittui ruokakaupan, kioskin tai huoltoaseman kaltaiseen arkiseen ympäristöön. Rahapeli ei ollut erillisessä kasinossa, vaan maitohyllyn lähellä.
Järjestelmää alettiin arvostella erityisesti haittojen näkökulmasta. THL on nostanut esiin hajasijoitettujen rahapeliautomaattien ongelmallisuutta ja niiden sijoittumista sosioekonomisesti haavoittuville alueille. Veikkaus aloitti automaattien vähentämisen julkisista tiloista vuonna 2020.
Vuonna 2025 Veikkauksen rahapeliautomaatteja oli Suomessa noin 7 800. Määrä kertoo edelleen suuresta fyysisestä peliverkostosta, mutta suunta on selvästi alaspäin aikaisemmasta. Kaupan pelikone ei enää hallitse suomalaista rahapelikeskustelua samalla tavalla kuin ennen.
Puhelin korvasi pelipaikan
Fyysisen saatavuuden väheneminen ei ole poistanut rahapelien saatavuutta. Puhelin on muuttanut tilanteen lähes päinvastaiseksi. Verkossa oleva peli ei tarvitse lattiatilaa, kauppiaan sopimusta tai näkyvää laitetta.
THL mukaan 44 prosenttia suomalaisista pelasi internetissä rahapelejä vuonna 2023. Verkko on siis jo nykyisessä järjestelmässä erittäin merkittävä rahapelaamisen ympäristö. Seitsemän prosenttia suomalaisista käytti samalla Veikkauksen ulkopuolisia nettipelejä.
Politiikan kannalta tämä tarkoittaa, ettei fyysisten automaattien vähentäminen yksin ratkaise rahapelien saatavuuteen liittyvää kysymystä. Peli voi kadota kaupan aulasta mutta ilmestyä kotiin suurempana valikoimana. Saatavuus vaihtaa muotoa.
Nettikasinot ovat poliittisesti vaikea aihe
Vuoden 2027 uudistus hyväksyy käytännössä sen, että suomalaiset pelaavat jo ulkomaisissa verkkopalveluissa. Sen sijaan että kaikki tämä toiminta yritettäisiin pitää kansallisen järjestelmän ulkopuolella, osa yrityksistä tuodaan suomalaisen lisenssin, verotuksen ja valvonnan piiriin. Tavoitteena on parantaa kanavointia.
Tämä on poliittisesti suuri suunnanmuutos. Aikaisemmin rahapelihaittojen rajoittamista perusteltiin vahvasti Veikkauksen yksinoikeudella. Nyt samaa tavoitetta tavoitellaan osittain kilpailun ja toimilupien kautta.
Vedonlyönnin osalta ratkaisu on monelle helpompi hyväksyä kuin nopeatempoisten nettikasinopelien osalta. Kasinopelien markkinoinnin salliminen herättää kysymyksen siitä, lisääkö järjestelmä samalla haitallisen pelaamisen näkyvyyttä. Keskustelu jatkuu varmasti vuoden 2027 jälkeen.
Poliitikko joutuu tasapainoilemaan
Rahapelipolitiikassa yhdistyvät useat keskenään ristiriitaiset tavoitteet. Valtion pitäisi suojata ihmisiä rahapelihaitoilta, mutta aikuisella nähdään olevan oikeus pelata. Samalla valtio haluaa ohjata pelaamisen luvallisiin palveluihin ja kerätä toiminnasta verotuloja.
Lisäksi mukana on liiketoimintapolitiikka. Suomessa toimivat rahapeliyhtiöt työllistävät ihmisiä, ostavat mainontaa ja sponsorointia sekä maksavat veroja ja valvontamaksuja. Urheiluseurat puolestaan voivat nähdä uuden sponsorimarkkinan kiinnostavana tulonlähteenä.
Poliittinen ilmapiiri ei siksi ole yksinkertaisesti rahapelimyönteinen tai rahapelikielteinen. Nykyinen linja hyväksyy kilpailun, mutta yrittää ympäröidä sen vahvalla sääntelyllä. Käytännön onnistuminen ratkaisee, kuinka pitkäikäiseksi tämä kompromissi jää.
Mainonta voi muuttaa keskustelun nopeasti
Fyysisen pelikoneen vaikutus näkyi konkreettisesti. Ihmiset näkivät laitteen kaupassa ja pystyivät muodostamaan mielipiteensä sen sijoittelusta. Nettikasino toimii näkymättömämmin, kunnes sen mainoksia alkaa näkyä kaikkialla.
Vuonna 2027 markkinoinnin määrä voi siksi nousta politiikan keskeiseksi kysymykseksi. Jos uusia vedonlyönti- ja kasinobrändejä näkyy runsaasti televisiossa, mediassa ja urheilussa, yleisö voi kokea rahapelien saatavuuden kasvaneen, vaikka oma pelaaminen ei muuttuisi. Näkyvyys vaikuttaa kokemukseen markkinan koosta.
Suomalaisten nykyiset asenteet antavat tälle keskustelulle vahvan pohjan. THL mukaan 61 prosenttia suomalaisista oli vuonna 2023 sitä mieltä, että rahapelaamisen mahdollisuuksia on liian paljon. Peräti 90 prosenttia katsoi, ettei pelaamiseen pitäisi kannustaa.
Vastuullisuus ratkaisee lain tulevaisuuden
Uuteen järjestelmään sisältyy useita haittojen ehkäisyyn tähtääviä rakenteita. Pelaajan täytyy tunnistautua, pelitilille siirrettäville varoille asetetaan rajoja ja käytössä on keskitetty pelikielto. Yritysten täytyy myös seurata asiakkaiden pelaamiskäyttäytymistä. Uuden rahapelitoimiluvan hakeminen ei ole vaikeata, mutta sen saaminen vaatii hakijalta melkoiset resurssit.
Nämä välineet ovat poliittisesti tärkeitä, koska niiden avulla markkinoiden avaamista voidaan perustella valvonnan paranemisella. Jos keinot toimivat ja suuri osa pelaamisesta siirtyy luvallisiin palveluihin ilman haittojen kasvua, uudistus näyttää onnistuneelta. Jos haitat kasvavat, keskustelu kääntyy nopeasti sääntelyn kiristämiseen.
Vuoden 2027 jälkeisessä poliittisessa keskustelussa kannattaa tarkkailla:
- vähenevätkö fyysiset rahapeliautomaatit edelleen
- kasvaako nettikasinoiden kokonaispelaaminen
- kuinka voimakkaaksi rahapelimainonta muodostuu
- kanavoituuko ulkomainen pelaaminen suomalaisille lisenssisivustoille
- vähentävätkö pelirajat ja keskitetty pelikielto haittoja
- kiristyykö poliittinen suhtautuminen erityisesti nettikasinoihin
- muuttuuko urheilusponsoroinnin asema.
Suomen rahapelipolitiikan suuri paradoksi on lopulta hyvin arkinen. Pelikoneita voidaan poistaa kaupoista, mutta ihmisten mahdollisuus pelata ei samalla katoa, koska puhelin tuo pelit kaikkialle. Vuoden 2027 laki on yritys rakentaa tälle uudelle todellisuudelle säännöt sen sijaan, että digitaalinen muutos jätettäisiin tapahtumaan järjestelmän ulkopuolella.
