Pilvipalvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa modernin yritysmaailman kulmakivenä, tarjoten ennennäkemättömän joustavuuden ja skaalautuvuuden tietojen ja sovellusten hallinnassa. Ne mahdollistavat helpon pääsyn tietoihin ja sovelluksiin mistä tahansa, resurssien nopean ja joustavan skaalaamisen tarpeen mukaan sekä merkittäviä kustannussäästöjä perinteisiin IT-infrastruktuureihin verrattuna. Tämä digitaalinen transformaatio jatkaa kiihtymistään, ja pilvipalveluiden käyttö yleistyy entisestään tulevina vuosina, syventäen yritysten riippuvuutta näistä alustoista niin päivittäisessä operoinnissa kuin strategisessa päätöksenteossakin.
Samanaikaisesti pilvipalveluiden yleistymisen kanssa niiden tietoturvaa testataan jatkuvasti kyberrikollisten toimesta. Hyökkääjät kehittävät jatkuvasti uusia ja hienostuneempia tapoja murtautua pilvipalveluihin ja päästä käsiksi yritysten kriittisiin tietoihin. Viime vuosina onkin noussut esiin useita tapauksia, joissa yritysten pilvessä olevat tiedot ovat vaarantuneet tietomurtojen tai muiden tietoturvaloukkausten seurauksena. Tämä herättää luonnollisesti kysymyksen pilvipalveluiden yleisestä turvallisuudesta ja siitä, onko niiden käyttäminen todella riskitöntä. Vaikka pilvipalvelut tarjoavatkin potentiaalista etua, niiden käyttöön liittyy myös omia ainutlaatuisia tietoturvariskejään, jotka edellyttävät yrityksiltä huolellista valmistautumista ja jatkuvaa valppautta.
Yleisimmät virheet ja ennaltaehkäisy
Vaikka pilvipalvelut ovat lähtökohtaisesti erinomainen ja turvallinen ratkaisu yrityksen datan hallintaan, DNA:n yritysliiketoiminnan verkko- ja pilvipalveluiden liiketoimintajohtaja Kaapro Kanto korostaa, että niiden turvallisuus riippuu pitkälti oikeanlaisesta käytöstä ja suunnittelusta. Yksi yleisimmistä virheistä tapahtuu jo palvelun valintavaiheessa, jolloin huolellinen taustatutkimus ja palveluntarjoajan tietoturvakäytäntöjen arviointi jäävät puutteellisiksi. Kanto nostaa esiin selvän hälytysmerkin: jos palveluntarjoaja ei pysty yksilöimään, miten tietoturvaa kokonaisuudessaan toteutetaan palvelussa ja minkälaisia alan standardeja se täyttää, kannattaa jatkaa palveluntarjoajan etsimistä. Läpinäkyvyyden puute tietoturvan osalta on merkki siitä, että palveluun ei välttämättä ole investoitu riittävästi tai että sen tietoturvakäytännöt ovat puutteelliset.
Toinen merkittävä ongelma Kannon mukaan on yrityksen yhtenäisen suunnitelman puuttuminen pilvipalveluiden hankintaan ja hallintaan. Tämä johtaa usein ”tilkkutäkkihankintoihin”, joissa yritys hankkii useita eri palveluita eri tarjoajilta ilman selkeää kokonaisarkkitehtuuria. Tällaisessa tilanteessa samoja ominaisuuksia saatetaan hankkia moneen kertaan, ja eri palveluratkaisuja ei integroida saumattomasti yrityksen pilviarkkitehtuuriin. Jokainen yksittäinen palvelupätkä vaatii oman suojauksensa ja käyttäjien kouluttamisen, mikä lisää monimutkaisuutta ja potentiaalisia tietoturva-aukkoja. Yhtenäinen strategia ja arkkitehtuuri ovat avainasemassa hallitun ja turvallisen pilviympäristön rakentamisessa, välttäen päällekkäisiä hankintoja ja varmistaen, että kaikki osat toimivat yhdessä turvallisesti.
Yhdeksän askelta turvallisempaan pilvipalveluun
Pilvipalveluntarjoajat investoivat merkittävästi tietoturvaan ja tarjoavat usein edistyksellisiä ratkaisuja palveluidensa turvaamiseksi. Näiden tarjottujen ratkaisujen täysimääräinen hyödyntäminen on elintärkeää pilvipalveluita hankittaessa. Kaapro Kanto korostaa, että säästetty euro palvelulisenssissä voi kostautua korkeampana riskinä puutteellisten kontrollien muodossa, sillä riittämätön suojaus altistaa yrityksen kyberhyökkäyksille ja tietomurroille. Jotta perusasiat saadaan kuntoon ja yritys voi rakentaa turvallisen pilviympäristön, Kanto neuvoo ottamaan huomioon seuraavat yhdeksän askelta pilvipalvelun käyttöönotossa ja ylläpidossa:
- Riskienhallinta: On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja arvioida pilvipalveluiden käyttöön liittyvät riskit sekä määritettävä, miten näitä riskejä hallitaan tehokkaasti. Esimerkiksi tulee selvittää, onko yrityksellä sellaista dataa, joka voidaan viedä pilveen ilman lainsäädännöllisiä tai sopimuksellisia esteitä, ja onko sen toiminta riippuvainen pilven toiminnasta ja yhteyksistä. Tähän kuuluu myös uhkien ja haavoittuvuuksien säännöllinen kartoitus.
- Palveluntarjoajan arviointi: Alusta lähtien kannattaa valita luotettava pilvipalveluntarjoaja, joka noudattaa tiukkoja tietoturvastandardeja ja tarjoaa kattavat tietoturvaratkaisut. Ennen palvelun valintaa on välttämätöntä varmistua palveluntarjoajan tietoturvakäytännöistä ja varmistaa, että ne vastaavat kaikkia yrityksen vaatimuksia ja täyttävät alan standardit, kuten ISO 27001 tai SOC 2.
- Pääsynhallinta: On kriittistä tiedostaa, miten pilvipalveluiden käyttäjätieto liitetään yrityksen prosesseihin, ja varmistaa, että monivaiheinen tunnistaminen (MFA) on otettu käyttöön kaikkien käyttäjien osalta. Käyttöoikeuksien tulee perustua ”vähimmän oikeuden” periaatteeseen, ja ne on tarkistettava säännöllisesti.
- Verkkoturvallisuus: Vaikka palvelut sijaitsevatkin pilvessä, on syytä varmistaa, että niihin pääsy rajataan yrityksen omien verkkoratkaisujen kautta. Tämä lisää palvelun turvallisuutta pienentämällä hyökkäyspinta-alaa, sillä kun yhteydet muodostuvat palveluihin yrityksen suojatun verkon kautta, rikollisten mahdollisuudet hyökkäykseen pienenevät merkittävästi.
- Lokitus ja valvonta: Pilvipalvelussa on oltava kattava lokitus, jota myös seurataan aktiivisesti. Seurannan kautta on mahdollista saada kiinni väärinkäytökset ja poikkeamat jo aikaisessa vaiheessa, ennen kuin yritykselle koituu merkittävää haittaa. Kehittyneiden SIEM (Security Information and Event Management) -järjestelmien hyödyntäminen on suositeltavaa.
- Tietoturvaperiaatteet: On tärkeää laatia ja ylläpitää selkeitä tietoturvakäytäntöjä, jotka kattavat kaikki pilvipalveluiden käytön osa-alueet. Tämä sisältää esimerkiksi käyttöoikeuksien hallinnan, tietojen salauksen, käytön seurannan ja säännölliset tietoturvatarkastukset. Käytäntöjen tulee olla yrityksen kaikkien työntekijöiden tiedossa ja ne on otettava osaksi päivittäistä toimintaa.
- Koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Työntekijät kannattaa ennaltaehkäisevästi kouluttaa tunnistamaan ja välttämään tietoturvauhkiin, kuten tietojenkalasteluun ja haittaohjelmiin liittyviä riskejä. Tietoisuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta työntekijät osaavat toimia oikein mahdollisissa uhkatilanteissa ja ovat aktiivinen osa yrityksen tietoturvatoimia.
- Varmuuskopiointi ja palautussuunnitelmat: Riskien minimoimiseksi on hyvä toteuttaa säännölliset varmuuskopioinnit kriittisestä datasta ja varmistaa, että palautussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja testattuja. Tämä auttaa palauttamaan tiedot nopeasti mahdollisen tietojen menetyksen, kuten vahingollisen poiston tai kyberhyökkäyksen, jälkeen ja minimoi liiketoiminnan keskeytykset.
- Sopimukset: Ajantasaiset sopimukset, joissa roolit ja vastuut on selkeästi määritelty niin yrityksen kuin pilvipalveluntarjoajankin osalta, ovat myös pilvipalveluissa tärkeitä. Niillä varmistetaan, että tietoturvallisuutta toteutetaan oikeiden tahojen toimesta ja että vastuunjaot ovat selkeät mahdollisten ongelmatilanteiden varalta. Sopimuksissa on myös tärkeä määrittää, miten käyttö lopetetaan ja datat siirretään palvelusta pois sekä tuhotaan turvallisesti palvelun päätyttyä.
Miten tunnistaa luotettava pilvipalveluntarjoaja?
Luotettavan pilvipalveluntarjoajan tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää tietoturvallisen pilviympäristön rakentamisessa. Palveluntarjoajan valinnassa on syytä kiinnittää huomiota useisiin avaintekijöihin, jotka heijastavat heidän sitoutumistaan tietoturvaan. Ensinnäkin, tarkista palveluntarjoajan sertifikaatit ja standardit. Esimerkiksi ISO 27001 -sertifikaatti osoittaa, että palveluntarjoajalla on kattava tietoturvan hallintajärjestelmä. SOC 2 (Service Organization Control 2) -raportit antavat puolestaan yksityiskohtaista tietoa palveluntarjoajan tietoturvakontrolleista. Lisäksi palveluntarjoajan tulisi olla avoin ja läpinäkyvä tietoturvakäytännöistään, tarjoten selkeät kuvaukset muun muassa tietojen salauksesta, pääsynhallinnasta ja fyysisestä turvallisuudesta.
Toiseksi, arvioi palveluntarjoajan kokemusta ja mainetta alalla. Pitkä historia ja hyvät asiakasreferenssit ovat usein merkki luotettavuudesta. Kysy myös, miten palveluntarjoaja käsittelee tietoturvapoikkeamia ja mitä suunnitelmia heillä on katastrofipalautuksen varalta. Lisäksi on tärkeää ymmärtää palveluntarjoajan vastuujaot (Shared Responsibility Model) tietoturvassa – eli mitkä tietoturvatehtävät kuuluvat palveluntarjoajalle ja mitkä jäävät asiakkaan vastuulle. Selkeät sopimukset ja palvelutasosopimukset (SLA) ovat tässä avainasemassa. Varmista, että palveluntarjoaja tarjoaa monivaiheisen tunnistautumisen, salauksen lepotilassa oleville ja siirrettäville tiedoille sekä kattavat lokitiedot, joita voit seurata. Hyvä pilvipalveluntarjoaja suhtautuu tietoturvaan proaktiivisesti ja investoi jatkuvasti uusimpiin teknologioihin ja prosesseihin suojellakseen asiakkaidensa tietoja.