Tekoälyn vallankumous etenee vauhdilla, muuttaen työtä, vapaa-aikaa ja koko digitaalista todellisuuttamme. Samalla kun generatiiviset mallit ja älykkäät apurit lupaavat tehostaa elämäämme ennennäkemättömin tavoin, ne tuovat mukanaan myös uudenlaisia, monimutkaisia tietoturvahaasteita. Suomessa huoli tästä kehityksestä on noussut ennätyskorkealle.
Viimeisimmän DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on huolissaan tekoälyn luomista tietoturvauhista. Luku on merkittävä ja osoittaa, että kansalaiset tiedostavat teknologian kääntöpuolen. Tämä huoli ei ole turha, sillä kyberrikolliset ovat jo ottaneet tekoälyn työkalupakkiinsa.
Rikollisten uusi työkalu: Tekoäly tehostaa huijauksia
Tekoälyn kyky tuottaa hämmästyttävän aitoa tekstiä, ääntä ja kuvamateriaalia on valitettavasti avannut rikollisille täysin uusia ovia. Huijaukset ovat muuttuneet entistä uskottavammiksi ja kohdennetuimmiksi.
Enää kyse ei ole vain kömpelöistä kielivirheitä sisältävistä kalasteluviesteistä. Nyt tekoäly mahdollistaa tietojen kalastelun luomisen massamittakaavassa, mutta samalla äärimmäisen henkilökohtaisella tasolla. Mallit voivat esimerkiksi muotoilla viestin, joka tuntuu tulevan juuri sinulle tärkeältä taholta tai henkilöltä, hyödyntäen sosiaalisesta mediasta tai muista lähteistä kerättyä tietoa. Tämän ansiosta uhrien on entistä vaikeampi erottaa totta tarua.
Syväväärennökset ja Äänikloonit
Yksi dramaattisimmista tekoälyn mahdollistamista uhista on deepfake eli syväväärennös. Tekoälyllä voidaan luoda erittäin realistisia videoita tai ääninauhoituksia, joissa tunnettu henkilö – tai jopa läheinen perheenjäsen – esiintyy ja puhuu.
Esimerkiksi yritysmaailmassa on jo nähty tapauksia, joissa työntekijä on siirtänyt suuria rahasummia huijareiden tilille uskottuaan puhuvansa videoneuvottelussa aidon, tekoälyllä väärennetyn talousjohtajan kanssa. Perhepiirissä uhka voi ilmetä huijauspuheluina, joissa lasten tai muiden sukulaisten ääni on kloonattu pyytämään rahaa ”hätätilanteeseen” vedoten. Näitä ääniklooneja varten rikolliset tarvitsevat vain pienen ääninäytteen, jonka he voivat usein poimia sosiaalisen median videoista tai jopa vastaajaviestistä.
Tekoälyä Huijataan: Promptware-hyökkäykset
Kybertaistelukenttä ei kuitenkaan rajoitu enää vain ihmisen ja tietokoneen väliseen kamppailuun. Uusi nouseva suuntaus ovat niin sanotut promptware-hyökkäykset, joissa rikolliset yrittävät huijata itse tekoälyä suorittamaan haitallisia toimintoja.
Tässä hyökkäysmallissa pahantekijän tavoitteena on ujuttaa tekoälyjärjestelmään sellainen komento – eli prompti – joka saa mallin toimimaan vastoin sen turvallisuusohjeita. Tällainen voi olla esimerkiksi käsky levittää roskapostia, luovuttaa salassa pidettävää tietoa tai suorittaa tietojenkalastelua uhrin käyttämissä palveluissa. Tämä ”tekoälyn huijaaminen” on osoitus siitä, miten ovela ja monikerroksinen kyberuhkien maailmasta on tullut.
Valmistautuminen tulevaisuuteen: Turvallisuus ensin
Huoli tulevaisuudesta on ymmärrettävä, mutta passiivinen pelko ei auta. Sen sijaan meidän täytyy omaksua uudenlainen digitaalinen resilienssi ja parantaa omaa tietoturvaamme. Tekoäly, kun sitä käytetään oikein, on loistava renki, mutta huonosti hallittuna siitä voi tulla vaarallinen isäntä.
Tämä on erityisen tärkeää, sillä tekoälyn käyttö on koko ajan yleistymässä: jo 57 prosenttia suomalaisista uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Kun käyttö lisääntyy, myös riskit kasvavat.
Tietoturva hyvää vartiointia 2025
Kyberturvallisuusyritykset ja valtionhallinto ovat listanneet tärkeitä trendejä ja varautumisen alueita vuodelle 2025. Organisaatiotasolla siirrytään yhä enemmän kohti yhtenäisiä tietoturva-alustoja, jotka pystyvät hyödyntämään tekoälyä omien puolustusmekanismien tehostamiseen – kyse on siis jatkuvasta tekoäly vastaan tekoäly -asevarustelusta. Samalla perinteisistä haavoittuvuuksien (CVE-listat) hallinnasta ollaan siirtymässä kattavampaan tekoälyn riskienhallintaan.
Kaiken ytimessä on kuitenkin edelleen ihmisen rooli: ymmärrys, kriittinen ajattelu ja jatkuva varautuminen. World Economic Forum onkin nostanut kyberturvallisuuden yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista riskeistä ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen epävakauden rinnalle.
Tekoälyn kohdalla korostuvat etenkin läpinäkyvyys, vastuullisuus, turvallisuus ja luotettavuus. Käyttäjien on tiedettävä, miten tekoäly tekee päätöksiä, ja organisaatioiden on varmistettava, että algoritmit ovat tarkkoja ja oikeudenmukaisia.
Asiantuntijan ohjeet: Näin käytät tekoälyä turvallisesti
Jokaisen käyttäjän on mahdollista tehdä tekoälyn hyödyntämisestä turvallisempaa noudattamalla muutamia perusohjeita. DNA:n petostentorjuntapäällikkö Ilkka Tuominen on tiivistänyt olennaiset vinkit, jotka pätevät niin työhön kuin vapaa-aikaan, älylaitteilla ja tietokoneilla.
Näillä seitsemällä asiantuntijan vinkillä teet tekoälyn käytöstäsi tietoturvallisempaa:
- Valitse luotettavat toimijat: Käytä vain hyvämaineisten palveluntarjoajien tekoälypalveluita, joilla on läpinäkyvät toiminnot ja todistettu turvallisuus. Vältä tuntemattomia tai epämääräisiä sovelluksia.
- Vältä arkaluontoista tietoa: Älä syötä luottamuksellisia tai henkilökohtaisia tietoja, kuten osoite-, pankki- tai terveystietoja, julkisiin tekoälypalveluihin. Yritysten sisäisiin, räätälöityihin tekoälyihin luottamuksellisen tiedon syöttäminen on huomattavasti turvallisempaa.
- Hoida perusasiat: Käsittele tekoälysovelluksia kuten mitä tahansa muutakin ohjelmistoa. Käytä vahvaa, uniikkia salasanaa ja hyödynnä kaksivaiheista tunnistautumista. Pidä sovellukset ajan tasalla ja hallinnoi niiden käyttöoikeuksia.
- Karsinointi on valttia: Poista tekoälysovelluksista kaikki tarpeettomat ominaisuudet, laajennukset ja integraatiot. Tämä vähentää potentiaalisia väärinkäyttöaukkoja.
- Ole varovainen kehotteiden kanssa: Ymmärrä tekoälykomentoihin liittyvät riskit. Vältä tuntemattomia kehotelähteitä (prompteja) ellet täysin ymmärrä, mitä olet tekemässä, sillä niihin voi olla piilotettu haitallisia käskyjä.
- Kriittinen suhtautuminen: Suhtaudu aina kriittisesti tekoälyn tuottamiin vastauksiin, sillä ne voivat sisältää poikkeavuuksia tai suoranaisia hallusinaatioita (väärää tietoa). Validoi kriittiset tuotokset ja tarkasta lähteet. Ihmisen on aina oltava ohjaksissa päätöksenteossa.
- Tallenna vuorovaikutus: Auditoi ja tallenna tekoälyn kanssa käydyt vuorovaikutukset. Syötteiden tallentaminen auttaa seuraamaan käyttöä ja havaitsemaan mahdolliset tietovuodot tai väärinkäytökset.
Tekoäly osana kyberpuolustusta
Vaikka tekoäly luo uusia uhkia, se on myös elintärkeä osa kyberpuolustusta. Tekoälyä hyödynnetään jo nyt haavoittuvuuksien tunnistamisessa, uhkien analysoinnissa ja nollaluottamusarkkitehtuurien (zero trust architecture) kehittämisessä. Kyky analysoida valtavia tietomääriä antaa vakiintuneille organisaatioille etulyöntiaseman, sillä korkealaatuinen data parantaa puolustusmalleja.
Tulevaisuuden kyberpuolustuksessa korostuvat erityisesti luottamus, joustavuus ja sopeutumiskyky – maailmassa, jossa digitaaliset riskit ovat pysyvä osa arkea. Valmistautuminen kvanttiturvalliseen tulevaisuuteen vaatii myös riskien arviointia ja henkistä varautumista jo nyt.
Nousevat tekoälyn turvallisuushaasteet 2024–2025
Tekoälyn kehittyessä sen tuomat tietoturva- ja kyberuhat kehittyvät mukana. Tässä tiivistelmä nousevista ja jo ajankohtaisista haasteista, joihin organisaatioiden ja yksittäisten käyttäjien on syytä varautua:
- Generatiivisen tekoälyn tuottama haavoittuva koodi: Tutkimusten mukaan merkittävä osa (jopa 45–70 prosenttia) tekoälyn tuottamasta koodista sisältää tietoturva-aukkoja. Kehittäjien ”fiiliskoodaus” eli tekoälyn ehdotusten käyttö ilman riittävää auditointia luo suuren riskin.
- Deepfake-talousrikollisuus: Syväväärennöksillä toteutetut puhelut ja videoneuvottelut, joissa esimerkiksi toimitusjohtajan ääni ja kuva on väärennetty, johtavat miljoonien dollarien siirtoihin huijareille.
- Tekoälyn muuttama sosiaalinen manipulointi: Tietojen kalastelu ja muu sosiaalinen manipulointi muuttuvat tekoälyn avulla entistä vakuuttavammiksi, yksilöllisesti räätälöidyiksi ja tehokkaammiksi levittää isossa mittakaavassa.
- Kehotteiden väärinkäyttö (Prompt Injection): Hyökkäykset, joissa tekoälyjärjestelmää manipuloidaan haitallisten komentojen suorittamiseen tai luottamuksellisten tietojen paljastamiseen.
- Dataan liittyvät riskit (Tietosuoja ja vuodot): Arkaluontoisten tietojen syöttäminen julkisiin kielimalleihin, joiden tietoturvasta tai datan käytöstä ei ole täyttä varmuutta, voi johtaa tietovuotoihin tai mallien kouluttamiseen luottamuksellisella tiedolla.
Tekoäly on tullut osaksi elämäämme laitteesta riippumatta – lähes kolmasosa suomalaisista kertoo käyttävänsä tekoälyä älylaitteella. Siksi turvallisuuden perusperiaatteet on muistettava jokaisessa digitaalisessa ympäristössä. Vastuullinen käyttö vaatii paitsi teknologista osaamista, myös jatkuvaa kriittistä arviointia ja itsensä kouluttamista.