Galaxy A37

Tekoäly valtaa suomalaisten puhelimet

Tekoäly on noussut salamannopeasti osaksi suomalaisten jokapäiväistä elämää ja viestintää. Uudet teknologiset innovaatiot muuttavat tapaamme käyttää älypuhelimia ja kuluttaa digitaalista sisältöä. Käyttäjät odottavat laitteiltaan nyt entistä enemmän älykkyyttä ja automaatiota arjen helpottamiseksi. Mobiililaitteiden rooli on muuttumassa passiivisesta työkalusta aktiiviseksi avustajaksi.

Google Pixel

Apple harppaa kertaheitolla taittuvien puhelinten kuninkaaksi – Google Pixel tyytyy murusiin

Pohjois-Amerikan taittuvien puhelinten markkinat ovat tähän asti olleet vain harvojen ja valittujen temmellyskenttä. Google Pixel on onnistunut raivaamaan itselleen yllättävänkin mukavan siivun, mutta tuore raportti maalaa karun kuvan siitä, mitä tapahtuu, kun Apple viimein astuu areenalle. Counterpoint Researchin mukaan Google Pixel … lue loppuun

Android vs. Apple: Autojen infotainment-järjestelmät

Älypuhelimet valtaavat kojelaudan

Autoilu on muuttunut peruuttamattomasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Perinteiset analogiset mittaristot ja yksinkertaiset radiot ovat väistyneet suurten kosketusnäyttöjen tieltä. Autonvalmistajat eivät enää kilpaile pelkästään hevosvoimilla tai kiihtyvyydellä. Ohjelmistoista on tullut uusi taistelukenttä, jossa ratkaistaan asiakastyytyväisyys ja brändiuskollisuus. Apple ja Google ovat ottaneet tässä kehityksessä niskalenkin perinteisistä autojäteistä.

Kuva Asus NUC 16 Pro Mini PC:stä

ASUS julkisti uuden sukupolven NUC 16 Pro Mini PC:n – Tehoa tekoälyyn ja ammattikäyttöön

ASUS on esitellyt uuden NUC 16 Pro Mini PC:n, joka on suunniteltu erityisesti sisällöntuottajille, kehittäjille ja yrityskäyttöön. Kyseessä on Copilot+ PC -standardin täyttävä laite, joka tarjoaa Intel Core Ultra Series 3 -suorituskyvyn, merkittävästi parannellun grafiikan ja huippuluokan tietoturvan. ASUS on virallisesti … lue loppuun

Kuva jakautuu kahtia: vasemmalla kulunut vanha kannettava sotkuisessa ympäristössä, oikealla uusi kannettava siistillä ja valoisalla työpöydällä.

Kannattaako ostaa käytetty tietokone vai täysin uusi?

Tietokoneen hankinta on usein tasapainoilua budjetin ja suorituskyvyn välillä. Kun olen vuosien varrella auttanut satoja ihmisiä valitsemaan laitteita – ja purkanut sekä uusia että käytettyjä koneita osiin – olen huomannut, että vastaus ei ole enää niin yksinkertainen kuin kymmenen vuotta sitten. … lue loppuun

Näin tunnistat kalasteluviestin sekunneissa: käytännön opas phishingin tunnistamiseen

Tietojenkalastelu, eli phishing, on yhä yleisempi tietoturvauhka yksityishenkilöille ja yrityksille ympäri maailman. Hyökkääjät hyödyntävät sähköpostia, tekstiviestejä ja muita viestintäkanavia saadakseen sinut paljastamaan arkaluonteisia tietoja, kuten salasanoja, pankkitunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Tällaiset huijausviestit voivat näyttää aidolta ja tulla näennäisesti luotettavilta lähteiltä, mutta ne ovat vaarallisia ansoja, joihin ei kannata sortua. Phishingin tunnistaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja muutamien keskeisten merkkien tunnistamista sekunneissa.

Selainten lisäosat voivat olla piilevä tietoturvariski – näin suojaudut

Selainten lisäosat ovat yleistyneet valtavasti viime vuosina. Ne tarjoavat kätevää toiminnallisuutta kuten mainosten estoa, salasanahallintaa ja tekoälyavusteisia työkaluja. Samalla ne voivat muodostaa merkittävän tietoturvariskin sekä yksityishenkilöille että organisaatioille. Selainten lisäosien luotettavuus vaihtelee suuresti, ja niihin liittyy useita usein aliarvioituja uhkia.

Kaksivaiheinen tunnistautuminen: Miksi SMS ei enää riitä?

Maailma on muuttunut paikaksi, jossa digitaalinen identiteettimme on usein arvokkaampi kuin lompakkomme sisältö. Salasanojen murtaminen on nykyään automatisoitua ja hämmästyttävän tehokasta toimintaa. Pelkkä perinteinen merkkijono ei enää suojaa sähköpostia, pankkitiliä tai sosiaalisen median profiilia riittävällä tavalla. Tässä vaiheessa kuvaan astuu kaksivaiheinen tunnistautuminen, joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä 2FA.

Digitaalinen jalanjälki kuriin

Internet ei unohda koskaan. Tämä vanha viisaus tuntuu nykyään pelottavammalta kuin koskaan aiemmin. Meistä jokainen jättää jälkiä verkkoon päivittäin. Nämä jäljet muodostavat digitaalisen jalanjälkemme. Se koostuu sähköposteista, somepäivityksistä ja verkkokauppaostoksista. Myös pelkkä nettisivujen selailu kerryttää tietoa.